Otava

Alvar Renqvistin jalanjäljillä

Hannes Gebhard ja Eliel Aspelin-Haapkylä perustivat Otavan vuonna 1890. Gebhard johti kustantamoa vuoteen 1892, jolloin toimitusjohtajaksi nimitettiin 24-vuotias Alvar Renqvist. Hän pysyi Otavan johdossa 55 vuotta ja jäi myös kirjakauppalaitoksemme historiaan perustamalla vuonna 1893 yhdessä Gösta Brandersin kanssa Akateemisen Kirjakaupan. Renqvistin jälkeen toimitusjohtajina olivat hänen poikansa, professori Heikki Reenpää ja myöhemmin vuorineuvos Kari Reenpää. Professori Heikki A. Reenpää oli toimitusjohtajana vuosina 1968-78 ja häntä seurasi vuorineuvos Olli Reenpää, joka siirtyi Otava - Yhtyneet Kuvalehdet -konsernin johtajan tehtäviin vuoden 2000 alussa. Tuolloin toimitusjohtajana aloitti diplomi-insinööri Antti Reenpää.

Klassikoita ja rakastettuja kertojia

Monet kirjallisuutemme klassikoista ovat olleet Otavan kirjailijoita. Eino Leino lähetti jo nuorukaisena vuonna 1893 Otavaan runojaan, mutta vasta kolme vuotta myöhemmin julkaistiin hänen esikoiskokoelmansa. 1950-luvulla Otava tuli tunnetuksi suomalaisten modernistien kustantajana ja tuolloin vielä tuoreet nimet, kuten Veijo Meri, Marja-Liisa Vartio, Paavo Haavikko ja Tuomas Anhava vakiinnuttivat paikkansa modernin kotimaisen kaunokirjallisuuden merkittävinä tekijöinä. Otavan historian suurimpiin painoslukuihin yltänyt kaunokirjailija on Laila Hietamies, jonka teosten yhteispainosmäärä nousee noin kolmeen miljoonaan kirjaan. Toinen lukijoiden kestosuosikki ja painosten mestari on Mauri Kunnas, jonka kirjoja on julkaistu yli 20 maassa.

Suomalaisia kirjasotia

Suomalaisen yhteiskunnan ei ole aina ollut helppo hyväksyä Otavan kustannuspolitiikkaa. Maria Jotunin Tohvelisankarin rouva synnytti vuoden 1924 kirjasodan. Kirjasta nousseessa eduskuntakeskustelussa sanottiin olevan outoa, että "kirjailijattaren sairaalloisen rujoja mielenkuvatuksia kustannetaan painosta". Vuonna 1963 puheenaiheena oli Paavo Rintalan Sissiluutnantti. Otavan kirjojen boikotoimiseen kannustavia nimilistoja kerättiin ja 34 reservin kenraalia protestoi kustannuspäätöstä vastaan. Keskustelu vaimeni seuraavan vuoden Salama-sotaan. Hannu Salama tuomittiin Juhannustanssit-romaaninsa tähden kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen ja Kari Reenpää päiväsakkoihin.

Finlandia-voittajia ja nobelisteja

Ensimmäinen kirjallisuuden Finlandia-palkinto vuonna 1984 myönnettiin Erno Paasilinnalle esseekokoelmasta Yksinäisyys ja uhma. Muita Finlandia-palkittuja kirjailijoitamme ovat Jörn Donner (Isä ja poika, 1985), Olli Jalonen (Isäksi ja tyttäreksi, 1990), Arto Melleri (Elävien kirjoissa, 1991), Bo Carpelan (Alkutuuli, 1993), Hannu Mäkelä (Mestari, 1995), Antti Tuuri (Lakeuden kutsu, 1997), Kristina Carlson (Maan ääreen, 1999), Bo Carpelan (Kesän varjot, 2005), Kjell Westö (Missä kuljimme kerran, 2006) ja Hannu Väisänen (Toiset kengät, 2007).

Ensimmäisen Tieto-Finlandia -palkinnon sai vuonna 1988 professori Erik Tawaststjerna viisiosaisesta Jean Sibelius -elämäkerrastaan.

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1939 saanut F.E. Sillanpää oli myös Otavan kirjailija. Hänen tilivelkansa Otavalle ylitti palkintosumman, joka oli 1,8 miljoonaa silloista Suomen markkaa. Sillanpää kirjoittikin Otavaan, että hän haluaa suoda itselleen "ajoittain suoranaista herraselämää, johon sisältyy mm. mahdollisuus ulkomaisten haastattelijain juottamiseen, arkioloissa hiukan cowa tea´tä, taxín käyttämistä ym.".

Kustannusohjelmaamme kuuluu 39 ulkomaista nobelistia: 40-luvulla Delfiini-sarjassa julkaistiin mm. Albert Camus´n Sivullinen ja T.S. Eliotin Autiomaa.  2000-luvulla Nobel-palkinto on myönnetty jo kuusi kertaa Otavan julkaisemalle kirjailjalle. Palkitut ovat: Gao Xingjian (2000), V.S. Naipaul (2001), Imre Kertész (2002), J. M. Coetzee (2003), Elfriede Jelinek (2004) ja Doris Lessing (2007).

Laadukasta käännöskirjallisuutta

Vuodesta 1982 korkeatasoisen käännöskirjallisuuden laadun on taannut Otavan kirjaston valikoima, johon kuuluu mm. Mario Vargas Llosan, Günter Grassin, Michel Tournierin, Annie Proulx'n ja Anne Tylerin tuotantoa. Vuonna 2000, Otavan 110-vuotisjuhlan kunniaksi, aloitti taipaleensa uudelleen Seitsentähdet-sarja, jossa julkaistaan maailmankirjallisuuden klassikoita uusina suomennoksina, mm. Daniel Defoen Robinson Crusoe (suom. Juhani Lindholm), Franz Kafkan Mies joka katosi (suom. Markku Mannila), Fernando Pessoan En minä aina ole sama (suom. Pentti Saaritsa) ja Izaak Waltonin Oivallinen onkimies (suom. Kai Kaila).

Tietokirjoilla pitkät perinteet

Otava ja WSOY perustivat vuonna 1906 Tietosanakirja Osakeyhtiön. Yhtiö julkaisi ensimmäisen suomalaisen tietosanakirjan: 10-osainen Tietosanakirja alkoi ilmestyä vuonna 1908 ja valmistui 1920. Lempinimeksi sille annettiin Iso Musta, jotta se erottuisi seuraajistaan. Tietosanakirja Osakeyhtiön hajottua Otava jatkoi tietosanakirjojen julkaisemista. Vuosina 1931-39 ilmestyi 15-osainen Iso Tietosanakirja ja 1960-luvulla 10-osainen Otavan Iso Tietosanakirja. Otavan Suuri Ensyklopedia jatkoi perinnettä poiketen kuitenkin edeltäjistään toimitusperiaatteiltaan ja ulkomuodoltaan. Sarja valmistui 1980-luvun alussa. Muidenkin hakuteosten kustantajana Otavalla on pitkät perinteet.

Mitä Missä Milloin - Kansalaisen vuosikirjaa alettiin julkaista vuonna 1951. MMM-kirjasarjaa on painettu kokonaisuudessaan yli viisi miljoonaa kappaletta. Viides miljoonas MMM-kirja valmistui painosta marraskuussa 2007.

Kuka Kukin on -teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1909. Vuosina 1920, 1934 ja 1941 se ilmestyi nimellä Aikalaiskirja. 20. Vuodesta 1950 lähtien kirja on ilmestynyt nimellä Kuka kukin on.